Rapusalaattia.. Toisin sanoen rapujen herkkupäivä

Meillä aina vitsaillaan, että tehdäänpä taas rapusalaattia. Eivät nämä ravut kuitenkaan tuolta akvaariosta päädy salaattikippoon, vaan oli lapsukaisten salaattipäivä. Töistä jäi vanhaa ylijäämää, niin tulipa nuo kotia tulles keiteltyä ja kyllä kelpaa. Saavatpahan akvaariokasvit olla rauhassa.

Huomenissa taasen neljä sinirapu lapsosta muuttavat maakuntaan seuranaan läjä kirsikkasukarapuja. Nyt alkaakin olla aikalailla kirsikkakanta hetkeksi harventunut. Sinirapujakaan enää kovin montaa jää kasvamaan. Onpa kuitenkin ensikuun loppupuolella uudet tulokkaat tulossa. Sanotaan että varsinkin pienet siniravut saattaisivat tuhota kasveja, ei meillä ainakaan. Tämä varmaan kuitenkin suurilta osin johtuu siitä että saavat myös kaupallisten ruokien lisäksi sekä tuoretta että kuivattuja kasviksia. Ja mitä vielä syövät akvaariokasvien kuolleita osia.

Nyt on ensimmäistä kertaa koitettu videota lisätä. :) 

Tänään tuli käytyä myös viemässä hiluja pankkihinkin, olipa nuota taas "puolukka purkillinen" kertynyt. Nyt ollaan yli 200euroa lähempänä taas loppu vuoden tavoitetta. 

Seeprat kutee!

Tätä on odotettu, monen harrastajan ja liikkeiden kauhistus, kutevat seeprakirjoahvenet olivat ilmeisesti eilen tehneet ensimmäisen kutunsa. Hiekan pemottamista jatkettiin tovin, kasvit nosteltiin ylös ja nyt kookosta vartioi äityli hyvinkin innokkaasti. Sinne ei ole asiaa mennä.

Mielestäni yksi "onnistumisen tunne" juuri akvaarioissa on lisääntyminen. Synnyttäviä hammaskarppeja minulla on ollut jonkun kerran vuosien aikana, viimeisimpänä olen pian vuoden ajan yrittänyt kasvattaa huntupyrstöisiä platyja (eivät ole mitään miekkapyrstö risteytksiä). Näiden kohdalla tuntuu, että suhteellisen voimakkaasti tuo huntupyrstöisyys periytyy. Kalat ovat muutenkin olleet itselle vähän sellainen ei niin kiinnostava kohde, itse tykkään enemmän nuosta ravuista. Kolmen vuoden tauon jälkeen päätin myös jokin aika sitten hommata jälleen myös omenakotiloita, nämä pikku vauvat saavat vielä tovin kasvaa, ennenkuin ovat edes lisääntymiskykyisiä.

Viikonlopun kiekkoleski

Isäntä ilmoitteli jo päässeensä perille määränpäähänsä. Iloinen yllätys ehtoohin tuli kun naapurin emäntä soitteli tulevansa istumaan iltaa minun seurakseni. Jotenkin itsellä oli olo jo kovin koomisesti asennoitunut, että könnään ehtoon yksin vahdaten televisiota ja tissutellen olusta. Muutaman pienen muutoksen tein blogin palkkeihin, lisäilin pari mainosta.

Edellisellä viikolla peruutin myös monta vuotta jatkuneen PlusTV tilauksen, kanava paketteja oli kaksi erilaista ja maksoivat yli 60euroa kuukaudessa, eikä ko. kanavilta tullut ikänä mitään. Uusintoja uusintojen perään. Discoveryn ohjelmatkin ovat pääsääntöisesti yli vuoden vanhoja. Viimeisen vuoden ajan olemme seuranneet jenkkien tahteja useampaa televisiosarjaa internetin kautte, sellaisia mitä täälä ei ole edes tullut ja tuskin tulee tulemaankaan. Myöskin television katsominen on meidän taloudessa vähentynyt roimasti, vaikka juuri sainkin lahjaksi uuden 42" isännältä. Meillä on kaksi videotykkiä sitä varten, että voimme katso elokuvia, yksi huone on pelkästään pyhitetty tälle.
PlusTVtä en pystynyt perumaan edes puhelimitse, olisi tarvinnut isännältä valtakirjan. Sähköpostiviestillä sitten päätettiin irtisanoa, kaikki tarvittavat tiedot olivat, mutta ko. viestiin ei ole asiakaspalvelusta edes tullut minkään valtakunnan kuittausta. Katsotaan sitten ens kuun puolessa välissä, jatkuuko kanavien näkyminen vain edelleen. Ja uusi lasku tietysti tipahtaa postilootaan.

Omaishoitajan arki ja iloinen yllätys.

Tänään hoidettava palasi kotiin kahden viikon intervallihoidosta kuntoutuskodista. Oli väliin taas jotenkin huojentavaa saada vähän "omaa aikaa" päivisin. Silti rutiineistaan ei eroon pääse. Torstai on siivouspäivä, silloin yleensä hoidettava haetaan päiväsairaalaan aamulla ja tuodaan iltapäivällä. Tänään heti pitikin hakea lääkkeitä kun Kela-kortin sain takaisin lompakkooni. Meillä käy kodinhoitajakin päivittäin, mutta... Hän on paremminkin "hupulainen", joka vain oleilee sen tunnin katsoen hoidettavan kanssa televisiota! Muuta ei voi todeta, kuin että helpolla ne toiset elantonsa tienaa.
Oma työviikko on nyt takana, minulla on viikonloppu vapaata. Siskoni kanssa vietämme yhdessä hieman synttäreitä ja eikähän sitä naapurin emäntä myöskin mukahan jouda laulamaan. Isäntä on lähdössä viikonlopuksi parin sadan kilometrin päähän ystäviensä luo, niin saadaan akkavallalla rellestää. Päivällä hälle piti jo katsella patjaa sun muuta joukkoon, ehtoolla vielä soitteli töihinkin että onko hänellä vielä jotain pakattavaa. Sen verran kotia tullessaan ja minun lähtiessä töihin keriittiin vaihtaa pari sanaa jossa lupasi lääkkeet ja kaffeet laittaa. Ehtoolla kuitenkin soitti, että olikin nämä unohtanut. Dosetista töistä tullessa kuitenkin sain varmistuksen, että oli ne lääkkeet sittenkin otettu.

Alkuviikosta isännälle sanoin, että saisi öljyä tilata, ettei ainakaan loppumaan pääse. Varavarastona meillä on jokunen 20 litran kanisteri jolla saamme lämmitettyä tupaa, mikäli ei öljyä ole heti tulossa. Epäilin että sitä menisi tankkiin ainakin sen 2000 litraa. Yllätys olikin kun tänään tuotiin, että tankkiin menikin vain 1670 litraa.
Huhtikuussa 2012 meille viimeksi tuotiin öljyä tankki täyteen. Oli hienoa huomata, että sijoitukseni puihin ja työhön todellakin on kannattanut, koska öljyä oli kulunut 9 kk aikana vain 1100 litraa.
Muutaman viime vuoden öljyn kulutus on ollut n. 4500-6000 litran välillä vuosittain. Vanha Jämän 28S yhdistelmä kattila porskuttaa edelleen Junior Pron kanssa.
Mutta, kuinka tähän päästiin? Me molemmat pidämme viileästä, sisällä lämpötila laskettiin vajaaseen 20 asteeseen. Koska käymme niin harvoin suihkussa, totesimme että lämmintä vettä on turha lämmittää 24/7. Poltin laitetaan päälle vain, kun tiedetään että lämmintä vettä tarvitsee. Myöskin kattilan lämpöjä laskettiin aikaisemmasta 90 asteesta noin 70 asteeseen. Suihkuun mentäessä tuota vähän nostetaan, että lämmin vesi piisaa kahdelle. Korkeintaan yöksi poltin pannaan fyrräämään kovilla pakkasilla, aamulla sammutetaan.

Velipoika sahaalemas perjantaiehtoolla

Hommasin puita, 450 eurolla kotia tuotuna. Tästä myin vielä valmiita klapeja pois 160euron edestä. Itselle jäi vielä reilusti yli 20 mottia puita. Työlle sinänsä ei laskettu hintaa. Investoin myös itselleni markkinoiden suurimman verkkovirralla toimivan halkaisukoneen huudatettuun halpaan hintaan. Kerkesipä tämä päätymään jo huoltoonkin jossain vaiheessa, kun vehkeeseen asennettu jenkatappi päätti vääntyä u-mutkalle ja sanoa poks. Nyt siinä on kunnollinen tappi jälkiasennettuna. Viimeksi tällä viikolla liikkeessä kysyttiin onko toiminut. Bensaa sahaan kului noin 15 litraa. Hikeä ja kaljaa kyllä siinä sivussa virtasi, parhaimmillaan puita pilkoin yli 30 asteen helteellä ja meitä kolme ihmistä urakoi läjän kimpussa. Tulipa siinä sivussa testattu halppis Metsurin moottorisahaa, joka ei kyllä omaan mieleen ollut. Oli tuo jonkin aikaa koekäytössäkin, mutta sai jäädä kyllä siihen. Nyt kun tässä aloin oikein laskemaan on motille tullut alle 10 euroa hintaa.
Edelleen öljylapun kuukausierä on huiman 530 euroa, tämä on hurjasti noussut siitä kun taloon muutin vajaa 10 vuotta sitten oli erä silloin n. 190euroa. Joten ison säästön näillä puilla on aikaan saanut jo alle vuodessa. Ennen tilausta oli öljyfirma jo meille velkaa yli 2500€, tuosta tuo tuotu öljyerä pois, niin silti on tili "miinuksella".
Taidetaanpa saada jatkossakin tilata vain ilmaista öljyä kerran vuodessa.
Säistähän tuo aivan riippuu kuinka nuota puita pouhoottaa. Ylläpitoon piisaa se korveellinen tai kaksi päivässä, saa kraanastakin vähän lämmintä vettä. Parhaimmillaan kattilassa on yötäpäivää valkia ollut, siitä kyllä olen onnellinen että tämä on mahdollista, koska teemme aivan täysin päinvastaisia työvuoroja. Aamulla tartte kun pesään lisätä puita ja taas mennään.
 Tänä vuonna on tarkoitus hommata vielä aavistuksen vähän enemmän puita. Mahdollisesti mikäli pystyy, lämmittää näillä koko vuoden.

Lähtökohdat omille tavoitteille.

"Ensimmäinen miljoona on vaikein, sitten helpottaa". Jos nyt ei kuitenkaan aivan näin suuria tavoitteita itselle aseteta. Lähtökohtaisesti yritän tänä vuonna saada lyhennettyä tuvan velan alle 30 000€. Siinä sivussa on tarkoitus kartuttaa säästötilien varoja. Katsoa kuinka yhdistelmärahasto lähtee tuottamaan, vai oliko tämä sittenkin täysi vikatikki.

Miljoonan alku

Koska tuloni ovat hyvin minimaaliset täytyy yrittää miettiä ja kehittää hyvin erilaisia vaihtoehtoja. Mutta yleensä siinä on käynyt niin, että työt tulevat minun luokse. Viimeisen parin kuukauden aikana olen myinyt itselle tarpeetonta tavaraa pois jonkin verran. Tuntuu, että huuto.net on aikansa elänyt, eikä enää tuota niinkuin ennen aikoinaan. Tavara ei vain liiku. Päädyin kuitenkin kokeilemaan tori.fi sivustoa mukavan tuloksellisesti. Myöskin aikaisempi työkokemukseni ja erilaiset ompelukoneeni on tullut tarpeeseen. Euroja olen "ihan kivasti" saanut niin housujen korjaamisella(no isännältä saama vaivanpalkka tästä varmaan on kun kantaa ruokaa kotiin), koirille tilauksesta pantoja tehden kuin korjaten hevosten loimia. Puskaradio on laulanut, lisääkin ompeluksia on kyselty muutamalta suunnalta kun taidonnäytteet on nähty. Ensi kuulle on tiedossa ainakin parisataa extraa, tämä oli vähän puolivahinko, meinasin vasta keväällä tuon jutun myyntiin laittaa, mutta tarvitsijoita tuntui olevan, niin oikea koti tälle löytyi alle 12h facebookin kautte, kun tuttuni laittoi puolestani sinne ilmoituksen. Itse kun kuulun sellaiseen ryhmään, joka ei kuulu facebookiin.

Itselleni jokunen vuosi takaperin aloittamani tapa on muodostunut lähes pinttymäksi. Pullot viedessäni kauppaan otan tämän rahan AINA käteisenä. Nämä rahat laitan aina syrjään ja vien tasaisesti pankkiin. Nuolla pullorahoilla olen vuosien varrella maksanut myös oman PlayStationin, jenkkisängyn ja viime talvena astianpesukoneen vanhan hajottua. S-tuottotilille kertyvät bonukset taas tällä hetkellä kokoontuvat uutta kuivausrumpua varten, vanha kun jo on yli 30 vuotta vanha, todellinen sähkösyöppö. S-tuottotililtä on silloin tällöin joskus tullut napsittua kymppi tai kaksi, kun on tarvinnut autoa tankata rahapulassa tai käydä ruokakaupassa. Myöskin kaikki lompakkoon kertyvät hilut menevät purkkiin.

Jos sitten perehtyisi nuohin numeroihin ja katselisi paljonko on matkaa jäljellä. Jos sitten jatkossa yritän aina jossain vaiheessa kuukautta kertoilla missä vaiheessa tavoitteet menevät. Lainan summaan en ole korkoja laskenut joukkoon, tarkoitus on siis pienentää tuota jäljellä olevaa velan pääomaa. Nykyisellä tahdilla on myös tarkoitus saada muutama kuukausi pois loppupäästä. Tavoitteeseen on sisällytetty vuoden aikana tehtävät lyhennykset sekä ylimääräiset lyhennykset.

23.1.2013 tavoitteisiin matkaa:
Lainan saldo -32 682,37€ (tavoitteeseen matkaa 2 682,38€) -> 29 999,99€

Jatkuva tuottotili 4 000,28€ (tavoitteeseen matkaa 999,72€) -> 5000€
Yhteinen tavoitetili 2 500,28€ (tavoitteeseen matkaa 499,72€) -> 3000€
Yhteensä tavoitteeseen matkaa 4 181,82€

Rahasto 110€
S-tuottotili 251,05€ (tavoitteena uusi kuivausrumpu)

Chilllailua chileistä

Chilikausi alkaa jo olla pitkällä, mutta eksyttyäni pitkästä aikaa chiliblogeihin iski inspiraatio vuoden tauon jälkeen alkaa pengastaa vermeitä ja aloittaa mattimyöhäisenä idätys. Ajattelin kuitenkin pitää määrän kohtuullisena, ettei niitä puskia taasen ole sitten ympäri tupaa ja koko tupa valaistuna jatkuvasti. Onneksi kasviputkia tuli tuossa taannoin investoitua, olkkariin kylläkin pitäisi uudet kasviloisteputket vielä hankkia. Josko sitä laittaisi vain 2-4 lajiketta ja puskia voisi maksimissaan olla sen joku kymmenkunta. Nuoden kanssa sitten pärjäisi, ylimääräiset kyllä kelpaavat aina eteenpäin. Kesän tullen chilit taasen pääsisivät "ulkoruokintaan". Samaan syssyyn voisi kyllä istutella salaattia ja laittaa kasvamaan. Josko joku kaunis päivä vielä saisi kasvihuoneen, niin voisi sitten sielä kasvatella lisää kaikenmoista.

Takana näkyy tuleva mamma ja juuri jälleen saanut poitsu.

Akvaariosta on sinirapu lapsukaisia muuttanut jokunen nyt maailmalle, toissapäivänä kuitenkin bongasin että toinen naaras kantaa jälleen munia, joten lisää on tulossa jonkun viikon kuluttua. Elokuussa nuo meille muuttivat, enkä niitä enää pois antaisi. Leppoisia kavereita. Isäntä nimesi nämä hakureissulla, pojat olivat Saksi ja Pihti, tytöt taasen Nipsu ja Napsu. Pojat pääsivät autuaammille maille kuitenkin loppu vuodesta ja nyt on uusi isäntä kasvamassa. Melkoinen panohiiri tuo kyllä on alusta asti ollut. Vaikka naaraat ovat puolet suurempia, onnistuu kellistäminen helposti. Yhteen pikkupyttyyn vaihdoin tässä uuden putkenkin, kun tuntui vähän väärän väriselle, katsotaan nyt kuinka kasvit reagoivat, kun on kirkkaampi putki taasen. Viime aikoina akvaariokasveja olen myinyt aika tiuhaan tahtiin, eritoten sammalia. Myöskin kirsikkasukarapuja on näiden sinirapujen lisäksi muuttamut maailmalle kymmenittäin.

Tili tuli, tili meni

Tänään rävähti päivärahat tilille, mutta huomattava osa siitä jo hupeni. Aamulla tuli jo varahin lähdettyä liikenteehin ja vasta illalla olin kotona. Koska alkukuun olen kituuttanut ilman rahaa, oli nyt syytä tuhlata. Vihdoin viimein kävin huudattamassa itselleni edullisesti uuden moottorisahan, Husqwarnan halpamerkki Jonseredin. Tämä kotiutui paikallisesta Agrimarketista. Olinkin tätä haaveillut jo pidemmän aikaa. Vanha saa jäädä kakkoseksi, hätävaraksi. Kaupanpäälle tingin vielä itselleni parit ketjut edes ja onhan loppuviikon vielä voimassa tuplabonukset Agrimarketeissa. Tuon bonuksen näkee sitten ensikuun 10. päivä mukavana yllätyksenä s-tilillä. Viime kuulla hyödynsin http://www.ostohyvitys.fi/ sivustoa, kun tilasin uuden kannettavan tietokoneen yli vuoden tauon jälkeen, tämä tuli prisman verkkokaupasta myöskin tuplabonusten kera. Viime kuulta rapsahtikin bonuksia huiman 107 euron edestä.

Sisko naureskelikin käydessäni, että tämäkös on se joka naisen pakollinen työkaluvalikoima mitä autosta tulee löytyä. Aina joukossa matkustavat työkalupakki ties minkälaisine avaimineen, lapio, kirves, puukko ja hinausliina. Nyt vielä tämä moottorisahakin oli kyytissä. Totesinkin siihen että "joo, jos sattuu tiellä puu olemaan niin saan sen näppärästi pienistettyä ja liinalla perähän kiinni, niin saan sen kotia tuotua".

60euroa tuli myös nostettua automaatista ensi viikolla olevaa koiran silmäpeilausta varten. Pariin tupakka-askiin hupeni myös rahaa. Sairaalan päivystysmaksu pahan migreenikohtauksen takia piti myös maksuun laittaa. Jäi sitä kuitenkin vielä euroja jäljelle niin, että viikonloppuna saamme siskon kanssa juhlittua synttäreitämme skumppapullon kanssa laulaen yhdessä.

Takkuamista.

Koko tammikuu on ollut yhtä sotimista erinäisten laitosten kanssa. Autolla on tullut ajeltua eri paikkakunnilla kiukun puuskissaan monen monta kilometriä. Puhelimessa on tullut istuttua. Meidän paikkakunnalta kun jokunen vuosi sitten vietiin niin te-toimisto "isoompaan kaupunkiin" ja kelakin lakkasi olemasta auki muuten kuin vain yhtenä päivänä viikossa.

Meillä tehtiin isännän kanssa loppuvuodesta päätös, että hänelle maksetut omaishoidon tuet maksetaan jatkossa minulle. Olinhan kotona ollut paimentamassa sotainvalidia isännän faaria jo vuosien ajan, isännän keräten siitä palkan. Kaikki piti olla ok, senkun heittämällä muutetaan. Tämä oli jo sovittu alkuvuodesta maksajan kanssa. Onneksi kuitenkin kävin pyytämässä tästä kirjallisen päätöksen joulukuun alussa.

Koska palkkatuloni ovat tällä hetkellä niin pienet, saan lisäksi vielä peruspäivärahaa. Vaadittavat paperit olin toimittanut kelaan, te-toimisto tiesi että tuet käännetään minulle, mutta...
Päivärahoista tuli päätös viime kuulta, ihmettelin vain kun ei ollut maksupäivää paperissa. Seuraavana päivänä tuli te-toimistosta selvityspyyntö kelle toimin omaishoitajana ja miten paljon tämä minua työllistää. Sitten tulikin jo lappua, että maksut keskeytetään. Samalta seisomalta lähdin kaupunkiin selvittämään asiaa, kirjoitin selvityspyynnön ja vein nivaskan papereita joukossa. Parin viikon jälkeen tuli päätös "teillä ei ole oikeutta työttömyysturvaan". Tämä sieppasi ja lujaa.
Jälleen uusi puhelin, sähköposti rumba alkoi, hommasin vielä lisää papereita omaishoidosta ja sen järjestämisestä. Te-keskuksesta sanottiin että oikaisu pyynnön voi tehdä, kunhan kelan paperit tulevat. Töiden jälkeen iltamyöhään rustailinkin 2x a4:sta omaishoidon järjestämisestä ynnä muusta, jotta voisin aamulla näiden kanssa heti mennä käymään kaupungissa. Kelasta kerkesi jo oikaisupyyntö tulla, että voivat oikaista väärän päätöksen. Te-toimisto teki kuitenkin vihdoin viimein myöntävät päätöksen, omaishoito ei ole este voimassa olevalle työnhaulle, näin ollen nuo viime kuun päivärahat tullaan maksamaan.

Kyllä kun tuo loppu viimein nyt on ohi, piti käydä itselle edes yksi kalja ostamassa. Myöskin tein päätöksen, kun koko kuu oli menty "niin tiukoilla", että palkitsen itseni nuolla päivärahoilla. Vuosikausia olen haaveillut uudesta moottorisahasta, 30 vuotta vanha stihli on tullut niin tiensä päähän ja sitä saa olla korjaamassa vähintään kerran päivässä. Kuinka sattuikaan sitten näin oikeaan saumaan Agrimarketin tuplabonuspäivät, joten huomenna kyllä käyn kokeeksi ostamassa Jonseredin sahan. Husqwarnan kone kun aina on varma investointi. Nyt sitten kyllä jo iskee hinku päästä puiden kimppuun, kunhan niitä nyt taas kartanolle saisi. Viime kesänä investoitu halkaisukonekkin on taas työvalmiina takuukorjauksen jälkeen.

Uusi vuosi, uusi alku, uusi blogi

Säästäminen on meidän taloudessa kuulunut joka kuukautiseen periaatteeseen, edes pieni tilisiirto yhteiselle tilille. Pari vuotta sitten avasin myös oman "varatilin", josta ollaan hipihiljaa. Tämä on oma pieni projektini kerätä kokoon sinne pahan päivän varalle. Välillä on vaikeaakin ollut johtuen työtapaturmasta ja kalliista lääkärikuluista, sitä myöden lähti työpaikka. Syksyllä 2011 kärsin myöskin kohtu- ja munasarja tulehduksen, joka nieli rahaa. Siltikään en lannistunut vaan tiukalla linjalla jatkoin säästämistä.

Viime lokakuussa tarjoutui mahdollisuus ostaa viimeinen osuus vanhasta sikatilasta, jolla olen asunut jo vuodesta 2005 lähtien. 313 neliötä asuinrakennusta, n.490 neliötä ulkorakennuksia ja 0,6 ha tontti. Tarjouksesta ei voinut kieltäytyä. Hintakaan tälle osuudelle ei ollut päätä huimaava.

Vaikka rahan arvo tällä hetkellä menee takapakkia inflaation takia, en siltikään lannistu, vaan jatkan säästämistä tilillekkin. Korot ovat niin naurettavan huonot, että tekee jo aivan häjyä makuuttaa rahoja tileillä, ainakaan suomalaisissa pankeissa. Näin ollen teinkin päätöksen ottaa tavoitteekseni saada tänä vuonna jälleen kasaan vanhan 5000€ tavoitteen ja lyhentää lainaa sen lisäksi mahdollisimman paljon pois. Osan säästöistäni käytin tuvan kaupan yhteydessä menneisiin lakipalvelun kuluihin, sekä kauppahinnan maksamiseen, loppujen lopuksi velkaa oli otettava vain 33000. Yhteisen tilin tavoite tänä vuonna on saada 3000€ rikki. Myöskin S-tuottotilillä makaa "parisataa" ja joka kuukausi lisää tulee, näillä on tarkoitus sitten jossain vaiheessa investoida uusi kuivausrumpu, vanhan jo yli 30 vuotta jumpsuttaneen tilalle.

Pienistä tuloistani yritän kasvattaa omaa pientä pääomaani. Lauta kerrallaan maksaa tupaa pois. Elämänlaadusta tinkimättä.