Takkuamista.

Koko tammikuu on ollut yhtä sotimista erinäisten laitosten kanssa. Autolla on tullut ajeltua eri paikkakunnilla kiukun puuskissaan monen monta kilometriä. Puhelimessa on tullut istuttua. Meidän paikkakunnalta kun jokunen vuosi sitten vietiin niin te-toimisto "isoompaan kaupunkiin" ja kelakin lakkasi olemasta auki muuten kuin vain yhtenä päivänä viikossa.

Meillä tehtiin isännän kanssa loppuvuodesta päätös, että hänelle maksetut omaishoidon tuet maksetaan jatkossa minulle. Olinhan kotona ollut paimentamassa sotainvalidia isännän faaria jo vuosien ajan, isännän keräten siitä palkan. Kaikki piti olla ok, senkun heittämällä muutetaan. Tämä oli jo sovittu alkuvuodesta maksajan kanssa. Onneksi kuitenkin kävin pyytämässä tästä kirjallisen päätöksen joulukuun alussa.

Koska palkkatuloni ovat tällä hetkellä niin pienet, saan lisäksi vielä peruspäivärahaa. Vaadittavat paperit olin toimittanut kelaan, te-toimisto tiesi että tuet käännetään minulle, mutta...
Päivärahoista tuli päätös viime kuulta, ihmettelin vain kun ei ollut maksupäivää paperissa. Seuraavana päivänä tuli te-toimistosta selvityspyyntö kelle toimin omaishoitajana ja miten paljon tämä minua työllistää. Sitten tulikin jo lappua, että maksut keskeytetään. Samalta seisomalta lähdin kaupunkiin selvittämään asiaa, kirjoitin selvityspyynnön ja vein nivaskan papereita joukossa. Parin viikon jälkeen tuli päätös "teillä ei ole oikeutta työttömyysturvaan". Tämä sieppasi ja lujaa.
Jälleen uusi puhelin, sähköposti rumba alkoi, hommasin vielä lisää papereita omaishoidosta ja sen järjestämisestä. Te-keskuksesta sanottiin että oikaisu pyynnön voi tehdä, kunhan kelan paperit tulevat. Töiden jälkeen iltamyöhään rustailinkin 2x a4:sta omaishoidon järjestämisestä ynnä muusta, jotta voisin aamulla näiden kanssa heti mennä käymään kaupungissa. Kelasta kerkesi jo oikaisupyyntö tulla, että voivat oikaista väärän päätöksen. Te-toimisto teki kuitenkin vihdoin viimein myöntävät päätöksen, omaishoito ei ole este voimassa olevalle työnhaulle, näin ollen nuo viime kuun päivärahat tullaan maksamaan.

Kyllä kun tuo loppu viimein nyt on ohi, piti käydä itselle edes yksi kalja ostamassa. Myöskin tein päätöksen, kun koko kuu oli menty "niin tiukoilla", että palkitsen itseni nuolla päivärahoilla. Vuosikausia olen haaveillut uudesta moottorisahasta, 30 vuotta vanha stihli on tullut niin tiensä päähän ja sitä saa olla korjaamassa vähintään kerran päivässä. Kuinka sattuikaan sitten näin oikeaan saumaan Agrimarketin tuplabonuspäivät, joten huomenna kyllä käyn kokeeksi ostamassa Jonseredin sahan. Husqwarnan kone kun aina on varma investointi. Nyt sitten kyllä jo iskee hinku päästä puiden kimppuun, kunhan niitä nyt taas kartanolle saisi. Viime kesänä investoitu halkaisukonekkin on taas työvalmiina takuukorjauksen jälkeen.